Amelie Earhart -päivä

Kuva: Great Images in NASA library, Amelie Earhart koneensa Lockheed Electran edessä

24.7. on Amelie Earhart -muistopäivä. Sitä juhlitaan Earhartin syntymän vuoksi, hän nimittäin syntyi juuri tänä päivänä vuonna 1897. Earhartin satavuosispäivän tienoilla hänen muistonsa ylläpitämiseksi ja konkreettisemmin onnettomuuspaikan ja mahdollisen hylyn löytämiseksi perustettiin The Earhart Project. Tarkoituksena on kerätä kaikki mahdollinen todistusaineisto katoamisesta ja nostaa hylky sisältöineen ylös sieltä, missä se sitten on makaillut viimeiset seitsemän vuosikymmentä.

Earhart, joka oli jo ehtinyt ensimmäiseksi Atlantin yli lentäneeksi naiseksi, katosi lennollaan maailmanympäri 2.7.1937 jossakin vaikeimman etappinsa päämäärän, Howland saaren seuduilla. Lento piti suunnata lähtöpaikasta, Lae'n lentokentältä Nadzabissa Uudessa Guineassa, Howlandiin, matkaa oli noin 2500 NM eli 19 lentotuntia ja päämäärä oli pieni piste keskellä Tyyntä valtamerta. Koneessa, lentoa varten modifioitu Lockheed Model 10E “Electra”, oli polttoainetta yhteensä 24 tunnin lentoa varten.

Earhartin apuna oli kokenut lentosuunnistaja Frederick J. Noonan, joka oli entinen merikapteeni ja toiminut suunnistajana Pan Americanin China Clippereillä, jotka lentelivät USAn ja Kiinan välillä.

Kuten kaikkien erikoisten onnettomuuksien osalta aina tapahtuu, tämänkin tapauksen ympärillä on vaikka minkälaisia konspiraatioteorioita, jotka alkoivat jo onnettomuusvuonna. Ensimmäinen teoria oli, että Earhart toimi USA:n vakoojana. Tämä paljastuksen oli tehnyt australialainen sensaatiosanomalehti, kutsuttaisiinko sellaisia keltaiseksi lehdistöksi suomenkielellä, nimeltä Smith’s Weekly. Lehden jutun perusteella tapauksesta kirjoitettiin elokuvakäsikirjoitus nimeltä Stand By To Die, jonka RKO teki vuonna 1943 elokuvaksi Flight For Freedom. Leffan pääosissa olivat Rosalind Russell ja Fred MacMurray.

Earhartin lentoa koskevia karttoja on nähtävissä täällä.

Muuten ne, jotka ovat kiinnostuneita ilmasodasta, muistanevat, että japanilaiset käyttivät Laen kenttää lentotukikohtanaan sodan aikana. Muistini mukaan jopa japanilaisten parhaiten tunnettu lentoässä Saburo Sakai toimi sieltä myös jonkin aikaa. Hänen kirjoittamansa muistelmat on suomennettu nimellä Samurai.